keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Paikallisen puusepän tekemä rullatuoli ja Louëtin villakammat

Hih! Menin valmistumaan tällä päivämäärällä taas kerran insinööriksi. Tällä kertaa ylempi amk-tutkinto teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmasta. No, että normaalissa työpäivässä olisi lisäksi jotain muutakin mukavaa niin porukathan nuo pyörähti kahvilla. Yllätyksekseni valmistujaislahjan kantoivat mukanaan (ei kyllä olis tarvinnu, mut en vastusta. KIITOS!).

Kuva ei tee oikeutta, mutta siinä se on! Hand made, varmasti kotimainen rullatuoli!
Paketista löytyi jotain insinöörille sopivaa. Paikallisen puusepän (isäni) tekemä rullateline ja Loüetin kaksiriviset minikammat! Vähän nyt kehruujalkaa kutkattaa. Rullatuoli varsinkin ansaitsee kyllä hatunnoston, malli on hyvin samanlainen kuin Schachtin rullatuoli. Jarruhihnakin oli mukana, ja pitänee se viritellä jahka rullat saa paikalleen. En tosin tiedä varmaksi minkä kokoiset Jenniferin rullat on, mutta 5mm tapit on tässä tuolissa ja uskon kyllä että rullat mahtuu. Ainakin Ristiinan rullat siihen sujahtaa nätisti. Osaisipa itsekin tehdä näin taitavasti, rullatappien päistä puiset nupitki lähtee vetämällä pois. Äärettömän ylpeä tuosta meidän puusepästä!

Sit joutu opettelemaan kampaamaan villaa! Kokeilin jo alpakalla... 
Yllä vielä noista superkammoista kuva. Oon himoinnu pitkään jo villakampoja ja nyt sellaiset löytyy! Pakkohan se oli jo yksi alpakan kampatopsi tehdä. Ja piru, että nuo toimii todella hyvin. Hukkaa kammatessa tulee enemmän kuin karstatessa (voi toki olla tässä vaiheessa vielä osaamattomuuttakin *krhm*), mutta topsista tulee todella roskaton ja kaikki nuttuset ja muttuset jää kokonaan pois, joita karstatessa aina pienistä roskista saattaa tulla.

Tuli tuossa nuo pestyt villatkin vietyä nyt äiteelle, jolle delegoin kohteliaasti tuota nyppimishommaa niin nyt ei ole oikein kun alpakkaa ja angoraa kammattavaksi (ps. Äippä, älä ihan kaikkia niistä nypi, kokeillaan raakoja tapuleita kammata :D). Dizinä, siis semmoisena reikänä, jonka läpi kammattu villa vedetään, käytin tällä kertaa avainta. Pitää varmaan harkita oikean dizin hankkimista seuraavaksi, voisi siinä olla toki WPI-mittakin kun sitäkin olen kaipaillut.

Muuten onkin vain neulontakärpänen taas puraissut ja Jennifer jaksaa odotuttaa, kauppiaaltakin taas kyselin, mutta sieltäkään ei enää oikein mitään muuta osattu sanoa kun että johonkin se on jäänyt matkalle kupeksimaan. Rukkia odotettu siis melkein 11 viikkoa.. puuh.

Neulontaprojektina aloittelin kolmiohuivia, Cheri McEwenin BLT Scarf (Ohje ravelryssä: http://www.ravelry.com/patterns/library/blt-scarf-shawl). Sen kyllä olen huomannut, että aika erikoisia kavennuksia nuo jenkkiläiset käyttää (SSK-kavennus vs. normi ylivetokavennus). Lankana tuossa toimii noin fingering-vahvuinen käsinkehrätty Helm's Deep ja jättimäiset 5,5mm pyöröt. Aloitin kyllä 4mm puikoilla, mutta tuli jotenkin liian peltinen koko tekeleestä joten suurempaa kokoa kehiin.

No, tämmöistä tänään. Kehruuttas ja kaikkea.

lauantai 24. toukokuuta 2014

Naisia saa aina odottaa

Alkaa pikkuhiljaa tuo Jenniferin odottelu käymään hermon päälle. Rakkaan rukkini tilasin 19.3, josta viikon päästä laittelin sähköpostia kun ei mitään tilauksesta alkanut kuulumaan (toimitusaika vahvistetaan sähköpostitse, mutta eipä vahvistettukaan). Tilaus oli tällöin laitettu jo eteenpäin, mutta tehdas ei ollut ilmoitellut lähetysajankohtia, myyjä luonnollisesti lupasi ilmoitella kun kuittausta tästä saadaan. Meni taas muutama viikko tai jotain vajaa kuukausi eteenpäin, vieläkään en mitään infoa ollut saanut, joten laitoin uudemman kerran meiliä myyjälle. Ilokseni ystävällinen myyjä/omistaja/edustaja vastasi nopsakkaasti ja ilmoitti, että 5.5. lähtee Jennifer matkaamaan Coloradosta kohti tulevaa kotisuomea ja 10-14 päivää tuosta on yleensä se aika (tullin käsittelystä riippuen), jolloin tuote pääsee jatkamaan matkaansa. Yllättäen, en ole vieläkään kuullut rukista yhtään mitään, eikä tilaukseni tila ole verkkokaupassakaan muuttunut sitten 31.3. jälkeen "Käsittelyssä"-tilasta mihinkään. ÖRR! Eli laittelinpa juuri äsken taas myyjälle kyselyä, että onkohan hänellä tilanne päivittynyt johonkin suuntaan... Selvityksiä odotellessa.

Sinänsä positiivista tässä odottelussa on ollut se, että palvelu on pelannut siinä määrin kun on ymmärtänyt sitä vaatia ja vastauksia on tullut todella nopealla aikataululla. Ja vieläpä kohteliaasti (ei yli-imelästi tai muutakaan). Eikä ole ensimmäinen villaa/kehräystuotteita toimittava kauppa, samanlainen efekti kävi viime jouluna tyttöystävälle joka tilasi allekirjoittaneelle karstat ja villaa, meinasi jäädä saamatta.. Hieman nykypäivänä toivoisin kuitenkin oma-alotteisuutta myyjänkin suunnalta jos tuotteiden sovitut toimitusajat venähtävät. Omassa työssäni IT-puolella kyllä asiakkaan tiedottaminen ja ajan tasalla pitäminen on ihan automaatio, ei sitä jotenkin edes osaa ajatella että jättäisi kellumaan tai unohtaisi asiakkaan "jonoon" vaikka asioita olisi päällekkäin useita. Tympii.

Uusi hienopesuaine (for men)!
No, koska tuosta johtuen en ole mitään kehruuprojektia malttanut enää Ristiinalla aloitella niin ajattelin että pesaisen loput viime jouluna joululahjaksi saaduista lampaanvilloista ja alan niitä nyppimään & karstailemaan. Hienosti löysin paikallisesta prismasta tyttömäisen kaneli-laventelihajuisen hienopesuaineen, jota ajattelin kokeilla tuon raakavillan pesuun. Saa nähdä mikä on lopputulos. Kukapa ei haluaisi kanelin ja laventelin tuoksuista lankaa joka voi allergisoida (laventeli..)?

Loput pesemättömät villat. Keskellä siro 42 feikkicrocsi. Miten mie en tuosta
valkosesta osaa ottaa ikinä kuvia? Varmaan pitäs histogrammia enemmän seurailla..
No, ei muuta kun villat pihalle ja oluen valmistukseen käytettävä käymissankko täyteen vettä. Toinen on noista jo päässyt kuivamaan (välillä leikkasin kyllä nurtsinkin) ja toinen lilluu kaneli-laventelintuoksuisessa epämääräisessä ruskeassa lanoliiniliemessä. Pesuvettä mennee se 160-200 litraa kaikkine huuhteluineen, sellainen viisi kertaa tuon saa huuhdella. Ensimmäisestä ainakin näytti lika ja iso osa lanoliinista irtoavan, mutta vasta kuivumisen jälkeen sen oikeastaan näkee/tuntee. Tsuh, sellaista tänään. Katsotaan jos vielä alpakat malttaisi pestä... :)

Nättejä kesäkelejä ja silleen, tää lähtis koirien kanssa rähveltämään!





sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Helm's deepin kehräämistä, 122g/455m \o/

Tasapaksua viikonlopun huomenta vaan kaikille. Jenniferiä odotellessa pääitin vielä kaikessa kiireessä kehrätä Lanitium Ex Machinan Helm's deepin kolmisäikeiseksi langaksi. Kaiken kaikkiaan varsin onnistunut projekti vaikka kalenteriajassa viikko tai vähän toistakin siinä meni. Ulkona paistoi lopulta aurinko, mutta mitä sitä ulos kun voi olohuoneessa kehrätä? Sitä paitsi, piti opetella käyttämään kameraakin kun lupasin edes vähän yrittää panostaa näihin kuviin.. örh, ehkä nämä nyt edes vähän parempia olisivat.

Helm's deepistä päätyi tämän verran rullille.
Tavoitteenahan oli päästä tuon Helm's deepin kanssa 300m/100g vahvuuteen. Hitucen meni yli, mutta komeeta lankaa siitä vaan kehräytyi! Lanka on siis kolmisäikeistä ketjukerrattua ja topsi on vain jaettu kahteen kehruun helpottamiseksi. Mietin tässä matkalla, että olisi pitänyt yrittää fraktaalikehräystä (vai mitä se on suomeksi, englanniksi se on "fractal spinning") tällä topsilla, olisi värit olleet just eikä melkein siihen sopivat. Fraktaalikehräys on siis jotakuinkin sitä, että jaetaan topsi kahtia, jonka jälkeen toinen puolikas vielä esim. neljään osaan. Sitten nämä kehrätään säikeeksi ja kerrataan kaksisäikeisenä. Jujuhan on siinä, että tuossa jakaessa topsia pienempiin toisen säikeen värivaihtelut on paljon "tiheämmät" ja kertaamisen jälkeen lankaan tulee vähän enemmän eloa. Tämä kehräystapa tuli mieleen vasta jälkikäteen kun luin rukkivalmistaja Schachtin blogista kyseistä asiaa koskevan artikkelin.

Siinä se rollottaa kuivua kehräämisen jälkeen.
Mut takaisin lankaan. Sitä siis tuli kolme vyyhtiä, periaatteessa jos olisin yhden rullan rullannu edestakaisin niin olisin selvinnyt kahdellakin vyyhdillä. Eli eka rulla jäi kerratessa vajaaksi (eka vyyhti) ja rullan lopun jälkeen (toka vyyhti) liitoskohta seuraavan rullan värivaihtoon jäi kerratessa rullan alimmaiseksi, joten kertasin vimpan jämärullan ihan omaksi vyyhdikseen. Tarkoitus oli nuo liittää nyt tyylikkäästi SOLMULLA toisiinsa kun saan vaan jonkun pitelemään vyyhtejä.. (miss marbli.. krhm).

Voi mitä nutteroita vai mitä nämä sitten onkaan? 
Mut jeps, lopputulema: 122g/455m 100% norjalaista lampia eli (minun mittapuussa) järkälemäiset 373m/100g vahvuista kolmisäikeistä ketjukerrattua lankaa, jossa värivaihtelut on aika äärihienot. Tai ainakin itse tykkään! Seuraavan rukkailun päätinkin jättää Jenniferille, ei enää kehtaa mitään viikon mittaista projektia aloittaa kun Jenniferinkin pitäisi alkaa pikkuhiljaa saapua uusille kotikonnuille.

Ensi vyyhdissä kyllä taidan kokeilla sitä fraktaalia, jotenkin persusta polttelis. Sitäpaitsi kun tekisi kaksisäikeistä niin voisi ihan rauhassa pikkuisen paksumpaa säiettäkin tehdä. Wehee, nyt tuota ulkoilmaakin haukkaamaan välillä, pitäkää rullat kuumina ja puikot kilisemässä!

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Viikonlopun kehräysharjoitukset (vähän niinkuin kertausharjoitukset)

Siinä se suomenlampi nyt on, jotakuinkin tasaista lankaa, vaikka
vyyhdin "kiepsautus" ei sitä vaikutelmaa anna.
Huhuu! Miksi mie aina päivittelen tätä blogia epämääräisissä sykleissä? Välillä on viikko hiljaista ja sitten tehdään kerralla hirmuiset päivitykset. Yleisön pyynnöstä piti yrittää laittaa kuva tuosta viimeisimmästä kehruusta kun livenä sitä jo kävin näyttämässä. Tosiasiassa livenä tuo näyttääkin kyllä paremmalta. Joutuu varmaan opettelemaan tuota tuotekuvausta että blogin lukijoillakin olis jotain muuta kun koiran syömää maalattua talousjakkaraa epämääräisillä karvanöttösillä ja huonolla käsialalla kirjoitettuja lappuja..

Mutta kyllä. Omasta mielestä nyt olen lopulta tehnyt oikeita virheitä kehrätessä. Eli alkaa jo lanka näyttämään langalta ja kaikista irtonöttösistä huolimatta (karstatopsissa oli semmoisia nöttösiä, tiedättehän te?) olen aika tyytyväinen lopputulokseen. Ongelmahan miulla on ollut ihan selvästi liian kovaa vetävän rukin säädön osaamattomuus, josta johtuen olen tehnyt paksumpaa säiettä, josta johtuen kierrettä on ollut liikaa (ristiinalla ei voi oikein polkea enää hiljempaa), josta johtuen taas on joutunut pitämään kiirettä kehrätessä. Nyt lopulta älysin höllätä oikeita remmejä ja nyt tiedän miten vanhan rouvan saa kyllä toimimaan suuntaan ja toiseen! Onpahan opettanut Jenniferiä varten tekemään oikeita säätöjä..


Seuraava projekti vielä rullalla: 100% Norjalaista,
Lanitium ex Machina Helm's Deep
Seuraava projekti lähtikin jo rullille. 100% Norjalaista lambia, jonka kuitu on todella karkeaa. Ensin tuntui että kehrää  kookoskuitua, mutta muutaman vedon jälkeen rupesin tykkäämään todella paljon. Langasta tulee todella kiiltävää ja kovaa, mutta äärettömän siistin väristä! Sitä paitsi, värit kestää tosi kirkkaina vaikka paikoitellen on aika tumiakin kohtia topsissa. Topsin jaoin vain kahtia ja esivenyttelin ennen kehräämistä, rullalla tuossa vaiheessa on noin neljäsosa topsista, eli vielä on matkaa, arvioisin sellaista 15-20h tällä paksuudella ja ehkä noin 300m/100g vahvuudella 3-säikeisenä.

Siinäpä sitä olisikin taas tekemistä, toivottavasti saan kehrättyä ennen kuin Jennifer kotiutuu...

perjantai 9. toukokuuta 2014

Kuituhamsterin kuitutäydennys

Miljoona, triljoona, tsiljoona kuitua... :D

Ei taas mitään käsitöitä ole tullut valmiiksi, eli ristiinan rullilla on edelleen suomenlampaanvilla (viimeiset metrit, mutta pitäis muistaa tehdä!). Sen sijaan jätin tuossa pari viikkoa sitten valmistumispaperit koululle ja koska Insinööri (Ylempi AMK) lappu pitäisi olla haettavissa toimistolta 28.5. niin tuo miss Marbli järjesti ylläripyllärin. Eli sain siis valkkailla viitisen kuitua krhm. mistäs muualta kuin Lanitium Ex Machinalta. Mie niin fanitan Lanitiumin lankoja & kuituja.

Sieltähän sitten tuli valkattua, eli nyt varastoon tuli falklandia (Villain), norjalaista (Helm's deep), SW merino+nylon (85/15) (Firestar #2), Merino, SW Merinoa (Unreal)  ja BLC/nylon (70/30) (Hypocrite). Kuvissa tarkempaa matskua. Jotenkin tuo Helm's Deep houkuttelis heti rullille, mutta kun mie niin oon oottanu Jenniferiä että sillä näitä topseja alkais kehräämään ihan urakalla. Ei vaan voi sormet syyhytä enempää, kyllä tuo rukin odottelu on tuskaa!

Huh, mutta ISO kiitos miss Marblille, mie niin kierin kohta näissä topseissa!  Sori kuvien laadusta, ei meinannu taas valo riittää niin salamaa ja kehiin ja ISO:t jäi silti liian isoksi... Pitäs varmaan valovoimaisempi linssi hankkia.

Firestar #2, Merinoa ja firestar nylonia (70/30). Glitter! 
Helm's deep, 100% norjalaista.  Siis onko parempaa punaista? Tää lähtee
kyllä seuraavaksi rullille..
Villain, 100% Falklandia, ei tällaista kuitua ole koskaan tullut kehrättyä.
Toivotaan, että uppoaa. Ainakin topsissa tuntuu übermukavalta!
Unreal, 100% superwash merinoa. Tästä odotan kyllä innolla, että mitä saan
aikaiseksi. Voi tulla aika vinkeää lankaa!
Hypocrite, BLC+firestar nylon (70/30).  Tähän iski silmät ekana, must have.
Sääli että kuva ei oikein tee oikeutta :)

Sellaista tänään - lankarullia näistä vielä joskus muodostuu, viimeistään sitten kun Jennifer tulee ja laittaa kuidut suoriksi! Jatkakaa.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Koirankarvan kehräystä (Estrelan vuoristokoira ja westie) + suomenlampaanvilla säikeeksi

Tumma kuva uudella matolla, mutta Camonkarva meni sitten langaksi :)

Kehruukärpänen taas puraisi ja Jenniferiä odotellessa taas tuli semmoinen 94g valmista lankaa pyöräytettyä koirasta. Pirulaisesta kun lähtee karvaa ja johonkin ne on sitten saatava laitettua :) Grammoja 94 ja metrejä semmoinen 186m. Ihmeen vähän tuli itse asiassa metrejä kun ottaa huomioon miten ohutta tuo suurimmaksi osaksi on, eli sellaista nallen vahvuista ~2-2,5mm puikoille sopivaa. Mielenkiintoinen kuitu kun kuidun laatu vaihtelee melkein joka nykäisyllä. Välillä on ihan umpisilkkistä, lyhyttä ja todella liukasta ja välillä karkeaa häntäkarvan tyyppistä. Väri ihan luonnonvalkoisesta umpimustaan, koiran väritys on siis "fawn" ja tällaista lankaa siitä sitten tuli. En käsitellyt karvaa millään tavalla, eli ne on suoraan vain pohjavillakarstalla ja furminaattorilla koirasta otettu.Sisältää siis jonkin verran päällyskarvaakin, mutta tällä rodulla se on niin sileää ettei pistele.

Toisena koirankarvaprojektina yritin entisen työkaverin tuomaa westien nypittyä karvaa (valkoinen länsiylämaanterrieri). Kuitu on itsessään jo hyvin karkeaa ja kehrääminen kyllä siitä onnistuu 100% lankana, mutta on todella haastavaa kun kuidun pituus vaihtelee. Suosittelisin melkein sotkemaan vähän villaa sekaan, että asettuu. Huono puoli tuossa karvassa on se, että lopullinen lanka muistuttaa lähinnä hamppunarua, eli on TODELLA karkeaa ja pistelevää. Pitää jossain välissä yrittää kehrätä tuota vielä loppuun, mutta langalle on todella haastava keksiä mitään järjellistä käyttökohdetta. Ei siitä vaatteita ainakaan voi tehdä, ehkä mattolangaksi tai yleiskäyttöiseksi köydeksi :D Kestoa siinä varmasti on!

Seuraava projekti odottaa jo ristiinan rullilla!
Seuraavana projektina on kolmisäikeinen 100% suomenlampaanvillalanka kun sellainen Villa Laurilalta tilattu ja joululahjaksi saatu karstatopsi on odottanut kehräämistä. Yllättävän makeaa lankaa tulee tuosta, aika paljon väri vaihtelee. Mutta lyhytvetona tämäkin, jotenkin nyt oon jäsähtänyt taas lyhytvetoon, vaikka karstatopsista melkein paremman saisi pitkävetona. Mut sitä on jo jonkin verran säikeenä ristiinan rullilla. Siitäpä kuva yllä.

Semmoista tänäään. Kyllä nää keväät ja syksyt on kehruuharrastajan kulta-aikaa, ilmaisia kuituja sataisi ovista ja ikkunoista jos vaan älyis aina kysellä!