sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Valokuvia ja viikon kuulumiset

Koska kesällä on nihkeää, ja kolmekymmentä astetta aiheuttaa järjetöntä hikoilua sekä kehrätessä, että neuloessa niin edetään epämukavuusalueelle ja tehdäänpä erilainen blogipostaus.

Käytiin möksällä hoitamassa kasvimaata. Pojat halusi tulla kuvatuksi teleobjektiivilla. Kivaa oli - sais sataa enemmän että kasvimaakin kestäis elossa.
El Camo, läkähtynyt mutta onnellinen. Telen edessä.
El Speedy teleobjektiivin parina :) 
Edellisen möksäreissun jälkeen huomasin, että ei miun putket riitä mihinkään. No, kävin sitten ostamassa 70-300mm (f4...6.. jotain, ei valovoimainen, mutta halba :D) Tamronin putken. Onhan se kompromissi hinnan ja valovoimaisuuden kanssa, mutta kyllä se aurinkokelissä pelittää :)

Äiteen tiikerililjat uudella putkella. Nättejä on.

Hei, siellä porukoillahan oli myös tois komee ruusu..

Bikoos putket on nyt kunnossa ja niin edelleen niin onpas työn alla jotain muutakin. Nimittäin alpakanvillaa, osa niistä on jo rullalla. Loüetin minikammoilla tulee topsia ja AIVAN JÄRKYTTÄVÄN mahtavaa kuitua. Kiitos Tess, olet loistoalpakka pehmeänpehmeällä villalla! Amppari tai paarmakin pääsi kuvaan.

Kammat, villat ja amppari!

Että semmoista tällä kertaa. Sagittaria edelleen puikoilla, jotenkin nihkeästi lähtee käsityöt näissä lämpötiloissa. Kehräys kyllä onnistuu kun malttais kammata nuo alpakkaiset. Mutta kyllä se siitä, jatkakaa!

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Naaraskettu

Vixen - vapaasti suomennettuna naaraskettu. Sattuipa allekirjoittaneella myöskin olemaan sellaisella värityksellä varustettu topsi Lanitium Ex Machinan värjäämänä. Viikon epäsäännöllisen kehräämisen ja viikon lepuutuksen jälkeen tuli lopulta sekin kerrattua kolmisäikeiseksi (navajona) ja lopputuloksena on 449m/115g mukavannäköistä lankaa.

Vixen - vanha naaraskettu kaikessa komeudessaan.

Ja koska ajattelin lopulta alkaa panostamaan näihin blogin kuviin enemmän tai vähemmän niin tänään tulikin vietettyä aikaa kotikutoisessa studiossa keräten kaikki mahdolliset laitteet kasaan ja napsien kuvia tuosta naarasketusta. Kuvaukseen hamstrasin kaiken, silitetyt tyynynpäälliset, nuppineulat, epämääräiset vadit ja ompelukoneen valona toimiva pöytävalaisin. Kaukolaukaisimena toimi taas rakas TI-89 symbolinen laskin. Vähän jäin kaipailemaan studiosalamaa ja muuta kuin Canonin kittilinssiä, mutta kyllähän tuosta nyt jotain saatiin aikaiseksi..

Homemade studio setup :D Kyllä lähtee, viereisellä pöydällä lisäksi valo
joka töröttää kattoa kohden..
No, mutta muutenkin Vixenistä tuli otettua timelapsea ja kaikkea, joten laitetaas se loppuun. Ensi kerralla timelapsessa pitää muistaa laittaa manuaalitarkennus ja asetukset ettei tule niin paljon välkkymistä ja seilaamista.. Mutta sama lanka valmistusvaiheessa alla. Tällaista tänään


tiistai 15. heinäkuuta 2014

Ihan vain kuvaamisen ilosta

Hahaa! Vuoden investointi olisi nyt lopulta tehty - kyllä, ostin kameraan jalustan. Kokonaishintaan 19eur tjsp. Onhan se hintsusti muovinen ja rajoittuneempi mitä ne lähellä (tai yli) satasta huitovat jalat, mutta kokeillaan nyt että ajaako käyttötarkoitustaan - eli siis jättipitkällä valotusajalla olevien kuvien ottamisen, varsinkin liikkuvista kohteista.

No siinähän se on insinööri ite, kehräämässä kertullaan alpakkaa :D
Koska tarkoitus oli ottaa kuvia lähinnä käsitöistä ja sen sellaisesta niin pistetääs tähän parit testiotokset.. Kyseessä siis alpakanvillan kehräys paksuhkoksi säikeeksi - jos siis joku ihmettelee mediumin kehrän hitaampaa vaihdetta Jenniferissä. Yleensä tulee käytettyä nopsaa kehrää muutoin kuin kerratessa, kun Ristiinalla tottui sellaiseen perinnerukin tahtiin. Kuvat siis napattu EOS 450D:llä, kittilinssillä (en muista speksejä, mutta kittilinssi eniveis) ja ajastetulla laukaisulla että kerkiää rukkiakin polkemaan.


Jennifer sanoo surrur kun alpakka menee rullalle.
Insinööri kun olen niin ei tuota ajastettua laukaisua olisi tarvinnut kamerasta asettaa, tekaisin nimittäin vanhasta luotettavasta TI-89 Titanium graafisesta laskimesta sellaisen kauko/sarjalaukaisimen aikanaan timelapsea varten (katsotaan jos joskus sellaistakin saisin aikaiseksi kehräämisestä). Eli siis koodasin laskimeen pienen viiveen (käskyn suoritusaika oli jotain 2 tai 4ms, koodin pituus loopissa joku 4 käskyä ==4*(2ms tai 4ms) viive per looppi, looppia säädetään muuttujalla), jonka jälkeen ulostuloon lähetetään "bitti". Tuo bitti nyt sattuu olemaan se 3,2V vai 5V, joka käy kameran kaukolaukaisimen liittimen jännitteisiin ja TADAA - piuha laskimesta kameraan ja karkea kaukolaukaisin/ajastettu laukaisin onkin sitten valmis. 

Katsoin netistä, että olisiko jollekin ohjetta jos haluaa käyttää vastaavaa menetelmää niin näyttää jotain vähän hienostelevampia malleja koodista löytyvän esimerkiksi tuolta:  http://matt.coneybeare.me/make-a-time-lapse-movie-using-a-ti89-calculat/ . Onkin fiksumpi mitä oma softani, joka on jotain 10-15 riviä ja luottaa lähinnä käskyjen suoritusaikaan. Varoitan kuitenkin, että mukana tuleva piuha on tosi lyhyt, pitää olla vähän luovuutta kameran sijoittelussa.

Mutta sellaista tällä kertaa. Eli välineurheiluksi menee tämäkin homma. Jospa tällä 20eur investoinnilla sitten saisi vähän liikettäkin kaapattua kuviin..

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Jacob+bambutopsi kehrättävänä

On ollut hiljainen viikko käsitöiden osalta. Sagittaria-huivia työstän edelleen - puran ja työstän - puran ja työstän - puran ja työstän... Tiedättekö sen purkoosin tunteen? Toisena olikin Jacob+bambusekoite Lanitium Ex Machinan Vixen-topsin väreissä.

Siinä se on, Lanitium Ex Machinan Jacob+bambusekoite säikeenä. 
Ensimmäinen jacob+bambumix - tai no, ensimmäinen jacobilampi ja ensimmäinen bambu yleensä. Mielenkiintoista kehrättävää, Jacob on kohtalaisen karkeaa ja sitten kun sattuu enemmän bambua sisältävä pala topsia kohdalle niin sitten on taas ihan äärettömän liukasta ja pehmoista. Mielenkiintoinen projekti sinänsä. No, vielä kun tuon Navajokertaa niin siinäpä sitä olisikin jotain valmista pitkästä aikaa. Kokeilun arvoista kuitua kuitenkin, vaikka tuskin uutta Jacobia aivan heti aloitan. Tuokin meni nyt sitten huivipaksuuteen, eli odotettavissa on jotain fingeringiä - varmaankin lähelle 400m edestä.

Nyt tuo säie onkin rullalla odottamassa kertaamista, pitää keksiä että tekisikö seuraavaksi alpakkaa vai jotain "yleislankaa" merinosta. Kohta tässä joutuu jo topsikaupoille! (vaikka ei minulta kyllä nuo kuidut kesken lopu...)

Pitkästä aikaa tällainen tynkäpostaus, mutta pitäähän sitä jotain puolivalmista edes näyttää :D

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Alpakanvillan pesua

Koska tuli tuolla Sirpucan alpakoita katsomassa ja vähän kuitujakin hamsteroimassa niin lopulta aurinkoisen päivän koitettua pääsin pesemään villoja! Alpakan villaa on aiemminkin tullut pestyä ja nyt jotenkin erityisvarovasti, mutta jälkeä syntyi.

Itsehän siis pesen villat ensin ja tämän jälkeen villojen kuivettua poistan ylimääräiset roskat/nypin villat ja sen jälkeen vasta tarvittaessa karstaus tai kampaus. Moni nyppii roskat ja irtotauhkan ensin, mutta itse pidän kuivattamista ja käsittelyä helpompana jos villat on ensin pesty (kuivattaminen kokonaisilla vuodilla on helpompaa jos on ollut pro keritsijä, vuota ei ole kun ripustaa narulle). Roskat kyllä lähtee pesun jälkeenkin

Celma (musta) ja Nooa (harmaa) kuivamassa hytykkäverkon päällä. 
Pesuprosessi alpakalla on itselläni hieman erilainen johtuen siitä, että toisin kuin lammas, alpakanvillassa ei ole lanoliinia. Periaatteessa villaa voisi kehrätä jo suoraan. Parempilaatuiset kehruuainekset saa jos jaksaa nähdä vaivan villan käsittelylle. Jotkut todellakin kehrää villat suoraan, mutta kun pesuveden värin näkee niin ei sitä rukkiakaan kehtaa kiusata ihan loputtomiin. Pesuveden väri kun on verrattavissa johonkin kymmenen vuotta pesemättömien lattioiden luuttuamisveteen :D

Saran (vaalea) ja Tessin  (tumma) villaa ottamassa aurinkoa pesun jälkeen
Pesun tein siis teen seuraavasti:
1. Kädenlämpöistä vettä käymissankkoon riittävästi. Väljässä vedessä saavat kellua.
2. Vähän pesuainetta veteen (fairy on ihan hyvä, mutta jotain villanpesuaineitakin voi käyttää. Raakavillalle ei esim. Eucalan ole paras vaihtoehto, saa olla vähän jytäkämpää)
3. Upota villat veteen ja jätä lillumaan 15-30min.
4. Kaada vedet pois. Hyväksi kikaksi itselleni havaitsin koiran noutajapannalla hyttysverkon asettamisen saavin suulle. Villat ei tällöin lähde veden mukaan. Joku verkko/siivilä siis olisi hyvä olla veden kaadossa.
5. Tee uudet, tällä kertaa kylmät vedet, ilman pesuainetta. Eli aloita huuhtomaan. Toista kohtia 3-5 tarvittava määrä kunnes huuhteluvesi on kirkasta. Noilla alpakoilla meni kolmet-neljät vedet.
6. Purista ylimääräiset vedet villoista pois (hyttysverkko on hyvä apu tässä jos esim. pyyhkeeseen käärii ja rullaa kuivaksi/kävelee rullan päällä).
7. Kuivata villat väljästi ja mieluiten siten, että ilma pääsee alapuoleltakin kiertämään ja vesi tippumaan siten ettei jää villojen alle lillumaan.

Lampailla käytän oleellisesti lämpimämpää vettä, reilummin pesuainetta ja liotusaika on tunnista kolmeen (pl. huuhtelut nopeampia) bikoos of lanoliini. Muutenhan prosessi on ihan sama.  Semmoista tänään. Tulipahan nuo pestyä, nyt vain kuivamista odottamaan että pääsee jatkokäsittelemään nyppimällä ja karstoilla/kammoilla. Kettu kuittaa

torstai 3. heinäkuuta 2014

Tennarisukat, välineurheilua ja shettis/silkki-kehräystä

Pitkät tennarit hyökkäysasennnossa!
Hyppää kynnelle, mutta älä liukastu
Tennarit neiteilee. Totta kai ne neiteilee.

Hui! Nyt meinas tulla ähky tässä blogissa kerrottavan asian kanssa, tämäpä vallan harvinainen tilanne. Mutta joo, aloitetaas parhaista. Eli Miss Marbli, sukkien suurruhtinatar, värkkäsi taas pariin iltaan uudet sukkalit. Tällä kertaa kyseessä äärettömän hienot pitkävartiset tennarisukat, joiden mallia katseltiin Lankahelvetti-blogista. Ohjetta hieman muunneltiin taas kerran (mm. vahvennettu kantapää), mutta muuten kyllä tuolla pääsee jo pitkälle. Nauhoina toimii 10mm satiininauha, jota sai metsästää - mutta ISO KIITOS paikalliselle parhaudelle - Käsityövakalle! Tottakai se sieltä löytyi! Lankana oli Novitan 7-veljestä väreissä fuksia ja valkoinen.

Knit Pro settiä pukkasi... 
Lisäksi viime viikolla käytiin käsityövakasta (eri reissu) noutamassa Knit Pron pyöröt ja niihin ihastuneena sitten piti verkkoshoppailla sunnuntaina Lankamaailmasta  Knittarin Dreamz Deluxe pyörösetti ja Waves-virkkuukoukkusetti (ne kun on aina jossain hukassa/sopivaa kokoa ei vaan ole..). Välineet on nyt ainakin kunnossa jos ei muuta. Sitäpaitsi - Lankamaailman toimitus on jotain aivan uskomattoman nopeaa! Tiistaina saatiin tehdä nouto postista joskus kolmen jälkeen, äärettömän nopsaa, oli kiva asioida!

Knittareilla Jawoll Magic Dégradé ja Sagittaria-huivi.

Ettei tässä kaikki niin lisäksi itselle otin työn alle Jawoll Magic Dégradé-langasta Vilma Vuoren suunnitteleman Sagittaria huivin. On nimittäin lanka niin mahtavaa että oksat pois, tällaista pitää alkaa itsekin kehräämään. Urrrrh.

Kehräystä odottava tomte jaettuna neljään osaan!
Ja kehräämisestä puheen ollen, tein langankin KVGWoolworksin Tomte-topsista. Jotenkin vastenmieliseltä tuntui tuo topsin värimaailma kun pähkäilin että mitä siitä teen ja lopulta päädyin fraktaalikehräämään se. jaoin ensin topsin pituussuuntaan puoliksi ja toisen puolikkaan vielä kolmeen osaan. Ensimmäistä kertaa tuli tehtyä oikeasti paksua säiettä, että pysyisin kaksisäikeisenä jossain vähän nallee paksummassa. Sinänsä taisin onnistuakin, mutta kehruujälki ei kyllä ole mitään kaksista (välillä jäi harmaissa kohdissa lähes kierteetöntä pätkää, hyi minua). Mut ihan siedettävähän siitä lopulta tuli.

Tällainen siitä sitten tuli, epätasainen kun mikä, mutta kyllä siitä jotain neuloo :)

Niin, että siinäpä sitä oli linkkejä ihan kunnolla joka paikkaan (propsit noille kaikille linkatuille tasapuolisesti, ovat ansainneet linkkauksensa tekemällään työllä! kiitos!). Ja sit vielä perustin Instagram-tilinkin blogitauhkalle, jota voi sitten päivitellä vähän tiheämmin. Linkki löytyy jostain oikeasta sivupalkista.

Olipas nopsa teksti, olis syntyny miljoona sivua, joten toivottavasti tästä sai jotain irti!