Epäonninen lankasankari

Terve taas pitkästä aikaa. Tulipa tässä viikko takaperin kehrättyä pieni nöttönen lankaa itseblendatuista kuiduista, jotka päätyivät häkilään World Of Woolilta tilattujen kuitujen "extrasäkistä". Kehräys itsessään meni vähän suuntaan tai toiseen, johtuen siitä että oli yllättävän paljon kaikkea maailman nöttöä tuossa topsissa ja välillä lipsahti vähän paksumpaa tavaraa rullalle. No. Ei se mitään, lankaa tuli ja vaikka kuvan värit vähän valehteleekin (jostain syystä vihreä hukkuu...) niin nättiä siitä tuli joka tapauksessa. Pitää pistää luonnonvalostudio jossain välissä pystyyn, että saa paremman kuvan koko langasta :D Jännää tuossa oli se, että en pysty sanomaan mitä kaikkia kuituja tuossa letissä on. Veikkaan, että ruskea letti oli joko babyalpakkaa tai jotain muuta kamelieläintä (ties vaikka itse kamelia). Kuitu oli paljon lyhyempää ja liukkaampaa kuin merino ja jotenkin todella pehmyttä & mahtavaa. Voi kun tietäisi mitä tuo on!

Oma blendaus kaiken maailman karvaa :D

No, ettei sitten päästäisi ihan onnen kukkuloille niin taisin myös viimeksi mainita, että aloittelin villapaitaa Novitan 7-veljestä Viidakko-langasta (maasto, väri 883). Pakko on sen verran Novitaa kehua, että toisin kuin väri 849 (tikruraita), tämä on paljon ohuempaa, pehmempää ja muutenkin paremmin neulottavaa. En ole muutenkaan mikään 7 veljestä fani, mutta kyllä tämä menee näistä parhaimpien joukkoon. Jotenkin seiskoissa (varsinkin musta ja grafiitinharmaa) vaihtelee miun mielestä tuo villan/langan laatu aivan järjettömästi - välillä on pirun karheaa ja tönkköä ja toisinaan taas ihan ok. Mutta tämäpä lanka osasi yllättää positiivisesti.

Ettei jotain hyvää niin jotain huonoakin, joka ajaa kyllä tämän Novitan lankojen käyttäjän käyttämään jotain muuta kun Novitan lankoja enää yhtään missään isommassa työssä. Taas vaihteeksi värivirhe saman värjäyserän langoissa. Alla kuva, josta erottaa hieman huonosti tuon värivirheen lankakerien välillä. Miten virhe näkyy käytännössä?  No, toisesta kerästä puuttui kokonaan oliivinvihreät sävyt/korostussävyt ja luonnonvalossa tämä näkyy todella selvästi (keinovalossa kuvio näyttää vain tiheämmältä ja on tosi hankala bongata). Tuo villapaidan takakappale on jo kerran purettu alkutekijöihinsä allekirjoittaneen nurjan silmukan sässin takia (joo, olin alkanut oikomaan silmukkaa, tai liekkö aina tehnyt niin, mutta kiertävä oikea silmukka siitä tuli seuraavalla rundilla) ja jotenkin en enää jaksa purkaa. PUUH!

Alalaidan kolmanneksesta puuttuu tummat sävyt
vrt. ylälaidan 2/3:n. Novitan maastoa, sama
värjäyserä, näkyy koneella huonosti, mutta käännelkää
vähän näytön katselukulmaa niin selkenee mitä tarkoitan.

Tämähän oli toinen isompi työni ja toinen isompi työ missä Novitan langoista on enemmän harmia kun itse neulomisen vaikeudesta (kyllä, se voi olla joskus ärsyttävää), viimeksi kyseessä oli Puro Batikista tehty tunika jossa joka toinen tai kolmas kerä oli värjäykseltään päin persusta, sisälsivät älyttömän määrän solmuja ja liukuvärjäykset meni ihan keturalleen tästä syystä tai värejä puuttui.. Niistä voi tarkemmin lukea aiemmista postauksista (tästä tai tästä). No, mitä tästä opimme - käytän jatkossa jotain muuta kuin Novitan lankoja isompiin töihin, oli ne sitten miten ihania tahansa.

Mutta sellaista tällä kertaa, pitää jatkaa tuota Sagittarian ja villapaidan neuloosia että pääsee blendaamaan ja kehräämään... Tuntuis vähän noita projekteja jäävän nyt puikoille :D

Uudet villat ja kehruukuitujen sekoittamista häkilällä

Shettis rullalla, odottamassa viipsinpuille pääsyä..

Onpa taas viikko takana ja kirjoitettavaa olis tänne enemmän kuin laki sallii, mutta aloitetaan jostain pienestä. Eli tulipa viime viikolla kehrättyä sellainen shetlanninlammastopsi (tai puolitoista), semmoinen 130g sitä tuli ja metrejä olevinaan laskin 370m, jota pienesti epäilen kyllä kun WPI:ksi sain mitattua 15-16.. Eli kaiken järjen mukaan tuota kyllä pitäisi 130g mennä enemmänkin. No, tämä shettisrulla (oli muuten ihanaa kehrättävää!!!) meni äiteelle, että saa jotain siitä neuloa itselleen, siitä varmaan saadaan lukea joskus Liisin puikot -blogissa.

Huh, paljon merinoa, vähän silkkiä, nylonia ja angelinaa..  (ps. sori
kuvan heijastuksista angelina ja silkkisäkeissä... Ei oikein tuo valo antautunut) 

Mutta joo, tuli tuossa tilattua paikalliselta puusepältä se häkilä... Nyt tyli kolmatta kiloa myöskin villoja World of Woolilta.. Pääosin värjättyä merinovillaa, mutta myös nyloneita ja angelinaa ja ja ja :D Tiedättekö tunteen kun noissa verkkokaupoissa lätkii tavaraa ostoskoriin ja aina vielä se viimenen kerä/topsi pitää sitten koriin laittaa? Tuo world of wool on just semmonen paikka.. Ja kun yli 50£ ostoksen teki niin tässä kuussa tuli 200g "extrakuitua" vielä pakettiin.. Ja niistä jo 40g päätyi häkiläänkin...


Tehdääs tähän loppuun tämmöinen pieni kuvakollaasi ja pieni "läpikäynti" kuitujen blendaamiseen häkilällä, että mitä se niinkuin tarkoittaa :D

Ensin kerätään nippu kuituja. Värit voi itse valita, itse katsoin
miss marblin kanssa noista jämäväreistä sopivat :) 

Sitten ne hakataan häkilään (kerroksittain, "lohkoittain" tai miten haluaa).
Häkilään hakkaamisen jälkeen otetaan kulmasta kiinni ja vedetään
pikkuhiljaa dizin läpi (siis semmosen reiän..). ja lopputulos on.....

...jotakuinkin tämmöistä, eli kehrättävä topsi jossa värit on sekaisin...

Että tällaista tänään :) Aloitin mie myös neulomaan villapaitaa yms, mutta taidetaan jättää ne jutut vielä toiseen kertaan.... Iloista päivänjatkoa :)

Revontuli-huivi, uusi häkilä ja epätodellista lankaa

Revontuli takaa ja täydessä leveydessään. Lääh. Lanka sopii mallliin kuin
nyrkki silmään. 

Myönnetään! Itse en ole mitään saanut aikaiseksi niin esitellään täällä sitten muiden töitä :D Kehräämäni Firestar pääsi lopulta maaliin projektissaan. Lanka ja kuiduthan oli miss marblin valikoimat, minä kehräsin niistä vain langan ja lopputuloksena Miss Marbli neuloikin tästä äärettömän komian huivin - mallia Revontuli. Huivia pikkuisen tuunattiin lyhyemmäksi kuviokerran verran, johtuen langan keskenloppumisesta. Kumma juttu kun tuota lankaa ei kaupasta saa :)

No siinä se revontuli lepää neulojansa harteilla.

Hih. Mutta se siitä, eikö oo näpäkkä! Ja mitäs sitten.. Innostuin tilaamaan World Of Woolilta  vajaan kolme kiloa erivärisiä merino, nylon, angelica ym. kuituja että pääsee blendailemaan kuituja. Jotenkin alkoi tökkimään nämä käsinvärjätyt ja kaipailee tasalaatuisempaa väriliukua. Eli blendaamaan! Työkalut oli vähän vähissä, joten paikallisen puusepän pakeille ja sieltähän sitten saatiinkin häkilä! Nämä onkin duunattu sitten vanerista ja neljän tuuman rautanauloista. Nerokasta! Ensimmäisenä työkaluhan oli käärinpirta, johon naturelleja kuituja tuli mätkittyä - virhe kylläkin oli koiraa sotkea, koska tuli aika nöttöinen topsi... Ei siitä ilkeä kuvaa laittaa!

Siinäpä käärinpirran päälle hakattu topsia blendaustarkoituksessa..

Ja Uusi hiano häkilä! Kyllä siihen se parisataa grammaa kuitua menee

Joten kenelle tämä blogipostaus on omistettu? No niille ihmisille, jotka tekee todella hienoja käsitöitä ja hyötyesineitä. Ennen kaikkea tuolle marblille ja paikalliselle puusepälle, jolta on saatu enemmän työkaluja villan käsittelyyn ja kehräämiseen kuin mistään! Arvostuksenhippunen täältä siis sinne.

Niin, ja kehräsin mie lankaa. Siitä tuli vähän outo niin en osaa siitä muuta sanoa kuin että kuva on alla. Värjäys oli Lanitium Ex Machinan tekemä Unreal.

Jep, kolmisäikeinen SW-merino, unreal. WPI jotain emmieedestiedä?

Jatketaan tästä näiden asioiden parissa :)

Kaksisäikeinen alpakkalanka TesSara

Tältä näyttää kaksi alpakkaa omenapuussa!

Ensimmäinen minun tekemä kaksisäikeinen DK/Sport(siinä ja välillä)-vahvuinen lanka (en olekaan ihan näin paksua kaksisäikeistä duunannut, säikeet tuntui aika järkäleiltä käsissä. TesSara (puolet alpakkaa nimeltä Tess ja puolet alpakkaa nimeltä Sara). Itselleni tämä on niin lähilankaa kuin olla ja voi, koska villat on tästä noin 20km päästä. Projektihan lähti liikkeelle läheisen alpakkafarmin visiitistä, jossa noita mahtavia elikoita oli (kiitos vaan Sirpucan alpakat). Alpakat on pesty ja kammattu käsin ja tarkoituksena oli muodostaa kohtalaisen paksua lankaa löyhällä kierteellä - siinä onnistuen. 

Lanka sinänsä oli hyvin mielenkiintoista kehrättävää. Tess ja Sara olivat kuin eri eläimestä otettuja kuituja - Saran kuitu (kanelin värinen) oli karkeahkoa ja hukkaa tuli lajitellessa karvoja kohtalaisen paljon - eikä karkeista karvoista kokonaan päästykään eroon. Tess (tummempi) sen sijaan oli kuin silkkiä. Siis aivan mahtavaa tavaraa, tuota voisi kehrätä niiiiiin mielellään useita kilometrejä! Tällä hetkellä pomppasi suosikkikuitujen kärkikolmikkoon, ei vaan mahda mitään.

Kokonaisuudessaan lankaa tuli 186g/223m (12WPI) ja tämä ihanuus soveltuu siis noin 4,5-5,5mm puikoille. Jotain lämmintä siitä odotetaan syntyvän - kun tietäs että mitä.

Että tällainen postaus tällä kertaa.