sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Omituinen etukappale, kynsikkäät Katia Darlingista ja karstalevyjä karstamyllystä

Tsädäm sanoi pieni kehrääjä ja kirjoitti blogipostauksen. Nyt on sen verran isompaa projektia puikolla, että pitää näistä keskeneräisyyksistä saada postausta aikaiseksi.. *krhm*

No onneksi Miss Marbli on ollut ahkera ja teki allekirjoittaneelle sormikkaat entisten läpikuluneiden zoofarikynsikkäiden tilalle (joo, mie osaan kuluttaa noita hanskoja ihan satanolla, johtunee koirien nahkahihnoista).

Peruskynsikkäät Katia Darlingista.
Kynsikkäät on tehty ihan normaalisti, paitsi sormien päihin on neulottu noin sentti joustinta 1o/1n. Tuo vähän antaa ehkä ryhtiä noille kynsikkäiden rei'ille ja tuntuu myöskin mukavalta eikä päättelyn kanssa ole riskiä että sormien aukot menee liian tiukalle. Itse tykkäsin ihan älyttömästi tuosta Katian väriraportista, joskin ei ihan pääse oikeuksiinsa näissä kuvissa. Nyt on taas talveksi lisää kynsikkäitä, 2,5mm puikoilla tehtynä ohuesta langasta tietysti. 

Todella omituinen pusakan oikea etukappale, joka
kiertää myös taakse
Oma projekti Chocolate Passion Jacket Katia Aztecasta on edennyt takakappaleen jälkeen jo toiseen etukappaleeseen ja sitä myöten vielä toiseen etukappaleesen. Ei tämäkään mennyt ihan niinkuin Strömsössä, tuli tvääehtyä kolmen silmukan lisäykset väärälle puolelle kun olin neulonut n. 40cm, onneksi sain paikattua lisäämällä silmukoita toiselle puolelle vielä kauluksen kohdalla. Lisäykset ei onneksi haittaa kun ne vaan suurentaa hieman kappaleen kaulusosaa. Lisäksi vaikka kaulusosa on tehty juuri ohjeen mukaisesti, tuntuu että sitä saa vielä jatkaa, mutta katsellaan kun toinenkin kappale on valmis..

Etukappale on joka tapauksessa ollut todella outo neuloa kun se käytännössä alkaa alaselästä, kiertää eteen ja nousee ylös taakse muodostaen myöskin kauluksen. Lyhennetyt kerrokset on tulleet varsin tutuiksi ja tuollainen ohut kaksipuoleinen palmikko alkaa jo jonkun verran tympimään. Mutta ei se vaikea ole ollut, joskin kovin työlään tuntuinen. Lankaa tuohon S-koon etukappaleeseen meni vähän reilu kerä.

Karstamyllystä ulospullahtanutta alpakkaa (harmaa) ja lammasta (valk.)
Lisäksi minulla olisi hirmuinen himo karstata uudella karstamyllyllä, blendailla kuituja ja kehrätä vaikka mitä hienoa. En vaan ole jotenkin saanut inspiraatiota aikaiseksi. No karstamyllystä pullahti kuitenkin ulos nelisen levyä valkoista suomenlammasta ja harmaa alpakka. Harmaa alpakka oli todella roskaista (semmoista pientä roskaa mitä käsin ei saa oikein eroteltua). Saa nähdä vieläkö vetäisin tuon kampojen läpi tai jotain, mutta todella paljon siihen jäi murusta vaikka karstamyllyn ympärys olikin ihan timotein jyvissä ja muussa tuhnussa (vaikka jo nypin villat ennakkoon). Lopputulema: pitää keksiä keino jolla saisi noita siistittyä enemmän ennen karstausta - voi olla mahdoton tehtävä ilman järjetöntä hukkaa. Vinkkejä otetaan vastaan :D

Semmoista tänään ja tällä viikolla. 

tiistai 25. marraskuuta 2014

Kehräämisen alkeet, tai ainakin taustainfoa...

Terppa!

Jo pitkän aikaa olen miettinyt, että ei ole paljon näkynyt internetin syövereistä kehruuseen liittyviä oppaita tai tietolähteitä. Ajattelin sitten, että tähän blogin yhteyteen voisin jotain pientä kehräykseen liittyvää kirjoitella - ei niinkään absoluuttiseksi oppaaksi vaan ihan iltalukemiseksi ja inspiraattoriksi sellaisille, joita kehrääminen kiinnostaa.

Oma taustani ei ole pitkä, kehräämistä takana on jokin vuosi. Pääosin kahdella rukilla (perinnerukki + moderni) ja värttinällä, mutta sen vähän mitä asiasta olen oppinut niin oppimispolku on vienyt koko ajan syvemmälle ja syvemmälle. Tuntuu, että tästä aiheesta voisi löytyä ammennettavaa vaikka millä mitalla. Koen kuitenkin, että kehrääminen on se juttu missä ei voi tehdä juuri koskaan väärin - jos lankaa syntyy, on se jo onnistunutta kehräämistä!

Tämä on ongelma - valkoisenpaimenkoiran karva kangassohvalla. Tuttu näky?
Koska oma kehruuinnostus lähti siitä, että sohvalla ja lattialla ja joka paikassa oli kahden ison koiran karvaa. Ja kun nettiä surffaa niin tästä näyttäisi useammalle henkilölle tulleen mieleen, että "jospa siitä saisi lapaset..". Ei se oikeasti ole niin vaikeaa. Kehrääminen ei ole rakettitiedettä, jos 30v tietotekniikan toimistonörtti oppii sen niin oppii varmasti muutkin.

Tämä ei ole ongelma. Tämä on lankamateriaalia!
No niin, lopetetaanpas leikki ja aletaan puhumaan asiaa. Kuvitellaan, että haluaisit oikeasti tehdä ne lapaset oman sessen karvasta. Jos osaat neuloa niin se on jo puoli voittoa, itse en osannut neuloa kun aloitin kehräämisen, joutui piru opettelemaan senkin. Kehräämiseen tarvitset joko rukin tai värttinän ja kuitua. Itse käytän pääosin rukkia, mutta opettelin ensin värttinällä. Jotenkin se oli vain helpompi (ja halvempi) reitti opetella perusasia ja kokeilla löytyykö tästä innostusta. Nyt tuota kuitua, laitetta ja välinettä onkin sitten isompi arsenaali..

Pyrin tässä kirjoituksessa vain avaamaan sitä, mitä kehrääminen on - esimerkkikuvissa on moderni rukki ja ne ovat hyvin karkealla tasolla. Katsotaan jos jossain vaiheessa saisin ihan askel askeleelta -ohjeet kehräämiseen. Pyrin kuitenkin hyödyntämään niitä linkkejä, joilla itse opin kehräämään :)

Oli väline mikä hyvänsä, periaate on kehräämisessä aina sama. Tehdään säiettä antamalla kierrettä kuitunipulle, kun ollaan saatu riittävästi säiettä aikaiseksi se kerrataan yhdistämällä useita säikeitä yhdeksi langaksi (toki, yksisäikeistäkin voi tehdä) - ja that's it! Pääasia on, että kertaaminen ja säikeen kehrääminen tehdään vastakkaisiin suuntiin, jolloin kertauskierre tavallaan kumoaa tuon kehräyskierteen ja langasta tulee tasapainoista (tai ainakin se on yleensä tavoite..).

Kuituna voi toimia mikä tahansa kuitu. Itse lähdin liikkeelle huovutusvillasta, josta kyllä saa lankaa mutta se on karkeaa ja huovutusvilla on hieman hankalaa vetää. Novitan hahtuvainen oli toinen kokeilu (tätä oli jo ihan siedettävä kehrätä), mutta lopulta koirankarva osoittautui parhaaksi kuiduksi opetella. Koirankarvan etuna on se, että sitä yleensä on karvanlähtöaikaan helposti saatavilla. Mikä tahansa koirankarvakaan ei kuitenkaan ole hyvä. Parasta on harjattavien rotujen pohjavilla. Nypittävien ja trimmattavien koirien karva on yleensä niin karkeaa, että se on vaikea kehrätä ja lopputuloksena tuleva lanka on superkarkeaa johtuen karvan paksuudesta ja jäykkyydestä. Harjattavien koirien villan käsittelyksi riittää hyvinkin se, että sen harjaa koirasta pohjavillakarstalla irti - kuidut on yleensä riittävän käsiteltyjä kehräämiseen jo tämän operaation jälkeen. Koirankarva ei vaadi lampaanvillaa sekaan, joskin sillä saa kuidut paremmin sitoutumaan toisiinsa ja lankaan kestoa. 100% koirankarva on kuitenkin kehrättävää ja hyvää lankaa saa jo siitä aikaiseksi.

Toki kun käytännössä mennään kehräämään, tulee huomioitavaksi useita eri muuttujia, kuten kierteen määrä säikeessä ja kerratessa, säikeen paksuus (vaihtelut, tasapaksuus..), säikeiden lukumäärä jne. Mutta koska tarkoitus on innostaa tekemään ja kokeilemaan niin idea on hyvinkin yksinkertainen. Alla pari kuvaa lyhytvetotekniikasta modernilla rukilla ja koirankarvalla.


Lyhytvetotekniikka part 1, venytä ensin vasemmalla kädellä kuitua edemmäs
oikeasta kädestä, joka pitää kierrettä siten, ettei se karkaa kuitunippuun. 

Lyhytvetotekniikka part 2, kun kuitukimppu on sopivan paksuinen ja pituinen
niin vedä oikeaa kättä taaksepäin että rukin tuottama kierre tarttuu kuituihin.
Älä laske kierrettä kuitunippuun tai venyttäminen on hankalaa
Toista kohtia 1 ja 2 :D

Kehräämiseen on jonkin verran oppaita netissä, itse suosittelisin lukemaan Ullaneuleen 03/08 artikkelin kehräämisen alkeista, jossa on vaiheittainen opetus värttinällä kehräämisestä. Huomaat kyllä lukiessa, että se vaikeusaste vastaa hyvin pitkälle yllä olevaa kuvausta. Ei vieläkään mitään vaikeaa?

Jos se on noin yksinkertaista niin mikä siitä tekee mielenkiintoista? Vastaus: Nälkä kasvaa syödessä, ensin kun saa lankaa aikaiseksi, se on todennäköisesti möykkyistä ja kierre vaihtelee. Tehdessä kuitenkin oppii nopeasti tekemään tasalaatuisempaa lankaa, sitten mennään jo ohuempaan/paksumpaan lankaan, erilaisiin kuituihin (koirankarva, angora, mohair, eri rotuisten lampaiden villat, erilaiset värjätyt letit), kuitujen käsittelyyn (värien käsittely, kertauksen vaikutus, "lampaasta langaksi", villan pesu, villan värjäys, blendaus, kampaus, karstaus) ja lopulta siihen että pystyy langan tekemään seuraavan neuleprojektin pohjalta. Juuri sellaista lankaa, jota kaupasta ei löydy. Lisäksi kehrääminen on pirun rauhoittavaa hommaa ja se kun lopulta langan saa rullalta odottamaan neulomista niin tunne siitä, että sait tehtyä karvasta lankaa on aivan mahtava!

No niin ja eikun etsimään sitten jotain kuitua ja kehräämään. Katsotaan jos saisin muutamia pointtereita tuon koirankarvan kehräämiseen vaikka seuraavaan postaukseen aiheesta. Tarkoitus ei todellakaan ole lähteä nollatasosta vaan tarjota lukemista yleensä kehräämisestä kiinnostuneille ja inspiroida ihmisiä kokeilemaan jotain uutta lankakäsityötä :)

lauantai 15. marraskuuta 2014

Pitkävartiset sukat Jawoll Magicista ja naisen palmikkopaita Katia Aztecasta

Taas uusi päivä tässäkin kehruutehtaassa. Tosin kehrääminen on ollut nyt aika vähäistä kun on niin kova neuloosi iskenyt - ja projekti vaan kasvaa. Paikallisesta lempparikaupasta tuli vasta ostettua seitsemän kerää Katia Aztecaa, joka aiemmin näytti mukavuutensa patenttineulepipoa tehdessä. Jotenkin aivan älyttömän kivaa lankaa neuloa. Varmaan tekee se kun noin 50/50 suhteessa siinä on akryylia ja willaa.

Paidan takazibale Katia Aztecaa ja näkyy yläosassa vähän toista
etukappalettakin.
Paidan ohjeena on Dropsin Chocolate Passion Jacket, joskin vaihdoin Dropsin Alaskan Katia Aztecaan - näissä on suurin piirtein sama neuletiheys ja näyttäisi vielä toimivan jollain tavalla tuo ohje Aztecankin kanssa. Mielenkiintoinen ohje sinänsä, että takaosa alkaa puolesta selästä ja etukappaleet lisäävät takaosan pituutta & leveyttä ja niistä tulee myös leveähkö kaulus etuosaan. Eli siis neulotaan "mutkalle" puolesta selästä alhaalta aina niskaan asti. Voi olla mielenkiintoinen :D


Jawoll! Pitkät sukkalit Magicista.
Myös Miss Marbli tekaisi sukat, tällä kertaa pitkät sukat Jawoll Magicista. Ohjeessa vähän auttelin ja laskeskelin kavennukset sun muut valmiiksi. Sellainen nerokas lappuohjehan siitä tuli ja heti illalla kun nukkumaan painuttiin niin piti vielä kesken yötä korjata kavennusten määrä kaksinkertaiseksi.. krhm. Tehty muistaakseni 2,5mm puikoilla ja lankana Lang Yarnsin Jawoll Magic.

Pitkät sukkalit vielä edestäkin katsottuna
Oikeastaan makein ominaisuus näissä sukissa on tuo kavennus, päätettiin että tehdään normaalin nauhakavennuksen tyyppisesti eikä edes yritetä piilottaa kavennuksia (2o yhteen, 1o, ylivetokavennus) ja se toimii ihan mukavasti tuossa takasääressä. Kavennus olisi jäänyt enemmän piiloon jos olisi heittänyt 2o yhteen molempiin kavennuksiin. Säären kavennukset olisi voinut suunnitella alkamaan vähän aikaisemmin, mutta ei vaikuta näinkään huippunopeuteen.

Taakse tehty vähän nauhakavennusmainen kavennus,
antaa ihan mukavan efektin sukan takaosaan.
Muuten tässä sitten neulotaankin tuota paitaa ja odotetaan, että milloin Marbli uskaltaisi ottaa puikoille Lang Yarnsin Millie Colorin, joka on muuten überhienoa lankaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - ehkä mie jossain välissä malttaisin kehrätäkin :)

lauantai 8. marraskuuta 2014

Kaksivärinen patenttineulepipo Katia Broadwaysta ja mustasta Novitan seiskasta + Loüet Standard karstamylly

Viime pipo yllätti kaikessa komeudessaan niin päätin sitten tehdä vielä toisen kaksivärisen patenttineulepipon. Tässä värejä vähän tarkemmin kytättiin, että toinen väri oli tasainen (musta 7-veljestä) ja toinen liukuvärjätty ja glitterinen Katia Broadway. Lopputuloksesta tuli paaaaljon parempi kuin kahdesta liukuvärjätystä langasta, jotenkin nyt näkyy tuo kaksivärisen patenttineuleen kuvio paremmin.

Katia Broadway + Musta seiska, ruotokuvio ulospäin - niinkuin pitäisikin :)

Sama pipo käännetty vielä "nurinpäin. Toimii myös näin päin :)

Lankakaupassakin käytiin ostelemassa Katian Azteca lankaa seuraavaa neulepaitaprojektia varten. Saa nähdä mitä siitä seuraa. Malliakaan en teille vielä kerro, pitäähän sitä jotain yllätyksiä ylläpitää :)

Eikä siinä vielä kaikki. Miulle tuli joulu aikaiseen kun Miss Marbli hankki miulle karstamyllyn! Joo, kuulitte ihan oikein, sain ihan itse vielä valita. Ja malliksi tietty Loüetin Standard (14 piikkiä/cm^2, että menee myös näppärästi alpakat,angorat ja koirankarvat..). Nyt tuota on pyöritelty muutama tunti ja lopputuloksena on n. 230g kehruukelpoisia tyynyntäytteen näköisiä batteja (joo joo, laitan kyllä joskus kuviakin). Loistokapistus, helpotti ja nopeutti työtä noin satakertaisesti. Käsikarstoilla tuota määrää olis saanu tehdä useamman päivän! Mahtava laitos!

Loüet Standard (ns. extra fine) karstamylly n. 230g kuitusatsin jälkeen.
Pitäis varmaan puhdistaa :D
Mutta tällaista - eli projekteja siis on käynnissä vähän liikaakin, jospa niistä jotain pikkuhiljaa valmistuisikin :D

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Ulkoasu uusiksi, kaksivärinen patenttineulepipo ja raitasukat

Terrrrve!

Huomaa että sitä ollaan viettämässä kesälomaa. Blogipäivityksiä paukkuu ihan sitä tehden ja käsitöitäkin kerkiää tekemään laajemmassa mittakaavassa. Laittelinpa samalla myös blogin ulkoasun uusiksi - aamu menikin banneria tehdessä ja siitä löytyy facebook-cover kokoa ja blogin 960px leveyteen sopivaa mallia. Kommentit kelpaa tästäkin asiasta


Patenttineulepipon "harmaa puoli" ulospäin.
Ja luntakin sataa...
Mutta asiaan. Alkuviikosta iski hirveä himo saada itselleen uusi pipo - läheisestä lankakaupasta (Käsityövakka) tulikin sitten ostettua Katia Azteca (50 villa/50 akryyli) lankaa, josta sitten Drops Designin Phoenix-pipon ohjeella tuli duunattua kaksivärinen patenttineulepipo. Tämä mahdollistaa pipon kääntämisen kummin päin vain, mistä nyt kukakin tykkää. Ensimmäistä kertaahan mie sitä patenttineuletta vääntelin ja on se vaan hidasta verrattuna normaaliin oikeinnurinneulomiseen. Mutta ei tuota pipoa silti pitkään vääntänyt - ja lankaahan on pakko suositella, on nimittäin pehmoinenideaalinenpipomateriaali!

Patenttineulepipo käännettynä "violetti puoli" ulospäin

Ja enhän minä titenkään ole taas ainoa joka on jotain kerinnyt tekemään. Miss Marblin urakka miun sukkien teossa on edistynyt, kolmas pari putosi puikoilta *dropsistarallaa*. Nyt vuorossa raitasukat Regia 4-fådig langasta. Kuulemma pitää suositella kyseistä lankaa kaikille niille jotka tykkää ohuesta langasta (tai nallepaksuisesta). Huomaa kyllä jalassakin, että näitä on ilo käytellä, on todella pehmoiset sukat - niin ja ihan ihoa vasten mie niitä pidän :) Raidoituksessa sinistä on noin 10krs ja harmaata puolet tuosta, eli viitisen kipaletta. Ensimmäinen raita on hieman pidempi, 12krs.

Raitasukkalit meni nauttimaan toisesta ensilumesta. Siinä ne 4-fådigit lepää.
Että tämmöinen päivitys tällä kertaa. Kohtahan tuo lomakin loppuu, että jos tässä pikkuhiljaa rupeaisi orientoitumaan tiistain työpäivään... (tai no, ehkä en - jätetään se tiistaille..).

Lumista loppuviikkoa!