Merinellen kehräyshaaste 2/2015

Taas päästiin kehräyshaasteeseen käsiksi. Vaikka lanka on ollut valmiina jo jonkin aikaa, on pitänyt odotella, että sattuu kelit kohdalleen kuvausta varten.

Helmikuussa haasteena oli kiinnittää enemmän huomiota langan väriraporttiin - eli siis gradientin/liukuvärisen langan kehrääminen. Itse tykästyin tekniikkaan kovasti, monesti kun olen suunnitellut liukuvärin kehräämistä - toteutus on vain aina jäänyt huutamaan.

Hommahan lähti suunnittelemalla jokin mukavan oloinen värikierto. Pähkäilin pitkään, että tekisinkö vain kahden värin sekoituksella, vai halusinko oikeasti värikiertävän langan, jossa on pari pääväriä ja niille sitten kirkkaat äärivärit. Lopulta päädyin kahteen pääväriin violetti-siniseen, josta jo valmiiksi passasin pari välivaihetta kaapista löytyvillä merinotopseilla. Näiden väliin karstasin karstamyllyllä 50-50 suhteella yhdet välisävyt, käytännössä jokainen väri oli kokonaisuudessaan 20g painoinen.

Oho, eipä ollut kuin puhelinkuvia... No, siinä ne päävärit! siniset ja violetit.

Liukuvärit suunniteltuna ja välisävyt sekoitettuna karstamyllyllä 20g bateiksi.

Tässä vaiheessa huomasin myös, että miun uskollinen talousvaaka oli vaihtanut 2g tarkkuuteen! Onneksi kaupasta sai uusia, koska halusin että värikiertoja tulee enemmän kuin yksi. Eli tuota yllä olevan kuvan ympyrää alettiin pätkimään noin 5g kokoisiin siivuihin, jotka pakkasin lopulta minigrip-pusseihin per värikerta helpottamaan kehrätessä tapahtuvaa värien vaihtoa.

Värikierrot jaettuna 5g pätkiin, paljon on kehrättävää jäljellä...

Sen jälkeen homma siirtyikin ihan rutiininomaiseksi kehräämiseksi. Langasta halusin kohtalaisen paksua, koska olen huomannut pääosin kehrääväni huivilankoja. Pitäähän tähän jotain haastetta saada ja lopulta tuo merinokin kesytettyä, koska se jostain syystä tuppaa omissa käsissä tahmaamaan paikoitellen liikaa. Kertaamisen tein navajona, eli yhtä säiettä tässä vain koko ajan käsiteltiin - eikä rullat olisi riittäneetkään kuin kaksisäikeiselle (olen niitä kehrääjiä, joilla on vain kolme rullaa rukissa ja pärjään niillä pääosin erinomaisesti :D).

Kas, meinas tulla täysi rulla...

Onneksi kertaaminen meni  vaivattomasti, eikä paksua säiettä saanut edes katkeamaan kertaamisen aikana. Lopulta se näytti viipisnpuulla todella näpäkältä.

Viipsinpuukin tykkäsi kovin tuosta värikierrosta... 

Lopullinen lanka olikin 160g (yllätys, 8x20g..), karstatessa tai muutenkaan ei tullut hukkaa gramman grammaa. Opin lopulta karstaamaan myllyllä myös siten, ettei licker-in tela syönyt hirmuisesti kuitua. Se on aika helppoa tällaisella kuidulla joka on jo kertaalleen kammattua ja kehruuvalmista vrt. tapuleihin.

Lopullinen lanka, 160g/270m. Kuva otettu luonnonvalossa, joten kirkkaus
on aika paljon suurempi kuin muissa ylläolevissa.

No niin, mutta mitäs tästä opimme? Ainakin yksinkertaisen väriliu'un tekemistä. Ajattelin tätä tekniikkaa jatkossakin soveltaa, jotenkin oli todella mukavaa ja sisälsi sopivan määrän vaiheita minulle. Tykkäsin todella paljon, joten kiitokset vain haasteen järjestäjälle!

Kehräyshaaste tammikuu - uusiksi meni

Terppa!

Osallistuin sitten Merinellen kehräyshaasteeseen, jossa tavoitteena on tammikuun osalta kopioida kaupallista lankaa. Oma lankavalintani oli Katia Azteca, koska en yksinkertaisesti ole koskaan kehrännyt paksua singleä! Homma meni ihan mukavasti näin selkärikkoiseltakin, kunnes valmis lanka ei sitten yltänyt lähellekään tavoitetta. Päätin tehdä homman vielä kerran uusiksi ja osua lähemmäksi oikeaa mittaa :)

Näistä väreistä se sitten lähti, fine denier nylon on se valkoinen...

Mutta etteikö ollut opettavaista touhua! Lähdin rakentamaan lankaa parilla koevedolla, joista lopulta tekniikaksi päätyi lyhytveto todela kevyellä poljennalla ja suurimmalla ladybugin kehrällä (4,7:1). Koevedoissa käytin karstattua suomenlampaan villaa.

Siihen ne värit hyppäsi häkilälle vedettäväksi (reunassa jo osa tullut dizin läpi)

Halusin kuitenkin jotain extraa kehräyshaasteeseen, joten merinot ja nylonit esiin ja häkilöimään! Häkilässä pyörittelin kuidut siten, että jaoin häkilän kolmeen osaan ja hakkasin kuituja aina kahteen osaan kerrallaan - tällä sai vähän vaihtelua väriin, ettei tulisi semisolidia vaan enemmän azteca-henkistä lankaa. Häkilöinnissä miulla on vielä kehitettävää, vielä jäi muutama nytty vetäessä ja tämä aiheutti sitten kehrätessä nyttyjä, joita ei saanut purettua kun ne vaan tulivat kohdalle. Häkilöinnin ideahan on vain sotkea värejä hakkaamalla niitä päällekkäin ja vetämällä ne tämän jälkeen dizin (kotoisammin "reiän") läpi kehruukelposeksi topsiksi.

Valmis batti/topsi/mikälie, josta sitten lähdettiin kehräämään...

Kehrääminen olikin sitten oma hommansa. Eihän siitä kovinkaan tasaista tullut, mutta en sitä odottanutkaan kun ensimmäistä kertaa noin paksua singleä kehräsin. Suurin opetus tuli tekniikkapuolelta, jossa hidas poljenta nostaa kyllä päätään, samoin kuin kuitujen esikäsittely mahdollisimman tasaisiksi. Helpottaa kummasti tuollaisen langan kehräämistä. Häkilöidessä jo tulee jonkin verran tosiaan heittoa verrattuna valmiiseen topsiin. Myös singlen pesu opetti uutta, eli pesin noin 50-60 asteisessa vedessä pienen pesuainemäärän kanssa (fairy), josta nostin langan vielä niin kylmään veteen mitä hanasta lähti. Ideahan oli kevyesti shokeerata kuituja (pieni huopuminen), että kierre asettuisi nätisti. Ja niinhän se tekikin! Merino tosin pääsi yllättämään ja verrattuna esim. suomenlampaaseen, se ei kutistunut vaan pikkuisen "avautui" ja langasta tuli hintsusti tukevampaa mitä ajattelin.

No siinähän se, ei pöllömpää lankaa kaikesta huolimatta.
Ainakin värit on kohdallaan jos ei muuta.

Noh! Tästä opittiin ja seuraavan singlen, joka toivottavasti jo tulee haasteeseen osallistumaan, tullaan kehräämään todennäköisesti BFL-topsista. Jospa se sitten tästä lähtisi :) Ei tämäkään ihan reisille mennyt, mutta parempaa lopputulosta toivoin.

Laitetaas vielä loppuun pieni pätkä häkilöintivideota, kiitoksia vaan taas miss Marblille kuvaamisesta:

Spinifera, 2-säikeinen merino/tribal nylon -lanka

Terppa taas!

Sairauslomalta päivää, ei ole tämä kehrääminen ja blogin pitäminen terveellistä. Tuli tehtyä parisäikeinen lanka, mutta kuvatessa sitä blogia varten sanoi selkä poks ja jotain häikkää ilmaantui välilevyn suunnalle.

Spiniferan karstalevyt nauttimassa talvisesta kelistä, muistukkeeksi
edellisen postauksen kuvista.

Nyt sitä parannellessa yritän kuitenkin saada Spiniferan (juu, nimen antoi purple copper niminen perhonen - Paralucia Spinifera) näkymään myös täällä blogin puolella. Lähtökohtana oli neljää eri sävyä merinoa sekä sateenkaaren väreissä oleva tribal-nylon, jotka vedettiin karstamyllyn läpi (kerran) siten, että kaksi väriä tuli per karstalevy.

Spiniferan glitterit läheltä näkyy tuo tribal-nylon parhaiten näin läheltä.

Tämän jälkeen molemmat värisarjat kehrättiin kohtalaisen paksuksi säikeeksi ja nämä kerrattiin normaalisti S:ksi (kertauskierre on ministi kovempi kuin säikeen kierre, että jos vaikka sukkalangaksi tätä kokeilisi). Mie lähinnä halusin kokeilla karstamyllyn käyttöä blendaamiseen ja tuota nylonia, että miten se antaa elämää moniväriselle langalle. Tavoitteena saada kevyen glitterisen monivärinen viritelmä aikaiseksi.

Spinifera nauttimasta karvaisesta kaverista, eli vuohentaljasta.

Lopputulemaan olen ihan kohtalaisen tyytyväinen. Huomasin myös, että itsekäsiteltyjen merinojen kehräystä helpottaa todella paljon jos tekee esivetämisen kunnolla. Kaikki maailman nytyt ja mytyt jää paljon vähemmälle ja kehrääminen helpottuu.

3-säikeinen Hypocrite ja kehruukuitujen blendausta karstamyllyllä

Hiphei!

Nyt olisi taas yksi lankaprojekti paketissa. Lähtökuituna oli Lanitium Ex Machinan Hypocrite-väreissä oleva SW merino / Firestar nylon (70/30 jos en väärin muista). Tein tästä lyhytvetona kolmisäikeistä navajoimalla. Metreistä ei ole mitään hajua (ei tullut mitattua), mutta varmasti mennään jossain 400m kieppeillä, eli huivilangaksi joutaa. Puikkoina käyttäisin jotain 2-2,5mm kokoisia.

Hypocrite vyyhdillä. Vihreää, kuparia, harmaata...

Neuloosi on nyt vähän jäissä kun piti innostua taas kehräämään ja sotkemaan kuituja. Nyt kun on tuo uusi hieno karstamyllykin niin totta kai silläkin kuitujen blendaamista piti kokeilla. Kohteeksi valikoitui World Of Woolilta tilattuja merinovilloja ja moniväristä super bright tribal rainbow-nylonia. Tein nuo karstalevyt siten, että ensin täytin licker-in -telan yhdellä värillä, jonka päälle kerros nylonia, sitten toinen väri, nylonia ja lopuksi licker-in -telalta siirsin kuidut rummulle. Toisessa levyssä pohjalla on kupari, johon päälle metsänvihreä. Toisessa violetti ja syvähkö sininen sävy. Näistä olisi tarkoitus tehdä noin sporttivahvuista kaksisäikeistä lankaa 130g, eli molemmat karstalevyt tehdään ensin säikeeksi ja sitten kerrataan keskenään.

Rumpukarstalla blendatut merinovillaiset karstalevyt hangessa.

Mutta noistapa sitten olisi kiva tehdä jotain mukavaa. Kuvat ei ihan täysin tee oikeutta, noihin tulee aika reilusti vielä glitteriä siitä tribal-nylonista. Langan nimeksi tulee Spinifera - Paralucia Spinifera -perhosen mukaisesti.


Ja laitetaas vielä loppuun pieni videopätkä hypocriten navajoinnista (ketjukertauksesta). Eli siitä operaatiosta, jolla yhdestä säikeestä saadaan näppärästi kolmisäikeistä lankaa. Käytännössä homman juju on se, että yksi säie lenkitetään ja lenkistä vedetään säie läpi siten, että se muodostaa uuden lenkin. Kun tätä vedetään niin kerratessa saadaan kolme säiettä menemään samaan lankaan (rullalta tuleva säie + lenkin muodostamat kaksi säiettä). Olipa hankalasti selitetty! Mutta siinäpä se videolta näkyy kun yksi säie tulee alhaalta ja sitä vain ketjutetaan lenkkien läpi ohjaten vasemman käden pikkusormella tuota rullalta tulevaa säiepätkää. Näppärä tekniikka useimpiin käyttötarkoituksiin, joskin joissain kuitulaaduissa nuo lenkkikohdat jäävät hieman näkyviin ja myöskin pomppaavat esiin sileässä neuleessa.

Toivottavasti tuo video ei nyt pätki, miulle on mysteeri se miksi nyt bloggerin kautta tuo videon toistaminen youtubesta on niin mahdotonta. Youtubessa homma toimii kuin junan vessa, mutta bloggeriin sisällyttäessä on havaittavissa pätkimistä.

Orchid-häkiläblendi lankana ja vähän seeprakuosia Zoofarista

No niin, viimeksi lupailin jopa jotain kertoakin tekemisistäni :D Eli nythän työn alla on edelleen villapaita, jonka hihat etenee todella hitaasti. Lisäksi tekaisin tuossa valmiiksi navajo-kerrattuna monikuituisen sekoitetopsin, jonka nimesin lopulta Orchidiksi kun raikkaista väreistä vaan sattui tulemaan mieleen kukkakaupan perhoskämmekkätiski.

Orchid-monikuitublendi 112g/315m.
75/10/10/5 merino/tussah/nylon/angelina

Orchid on siis blendattu paikallisen puusepän tekemällä häkilällä ja dizattu siitä topsiksi, josta kehrätty ja kerrattu S-kierteiseksi langaksi. Itse tykkään kovasti. Jonkin verran tuo häkilältä vetäminen vielä opetuttaa kun sain jollain ilveellä itselleni tuotettua jättimäisen rakon etusormeen ja kuitu oli paikoitellen vähän liian isoissa nytyissä. Tätä sai passattua aika hyvin vaihtamalla dizin kokoa, mutta vetämistä siinä sai tehdä ihan urakalla!

Zoofarista tehdyt seeprasukat ja uusi 15cm
setti KnitPron sukkapuikkoja!

No niin, mutta tulihan sitä Miss Marblinkin kätösistä taas jotain. Neitonen on nyt jostain syystä ihastunut eläinkuosilankoihin Novitan Viidakon innottamana. Tosin nyt vaihtui lanka mielestäni paaalajon laadukkaampaan Schechenmayr Regia Zoofariin - ja yllättäen, seeprasukat on valmiit! Koska neitonen myös on nyt innostunut neulomaan ja tuhlailemaan kehruussa syntyneitä lankatuotoksia niin tilattiinpa myös 15cm pitkiä KnitPron puikkoja setti. Kyllä nyt kelpaa, nuo knittarin puikot on aivan järkkyhyviä. Nyt niitä löytyy Symfoniena setit pyöröjä ja 15cm sukkapuikkoja, irtopareja cubicseja ja ja ... Mahtavia puikkoja.

Mutta sellaista, jatkakaa näpöstelyä tai mitä sitten ikinä olittekaan tekemässä :)

Blendattuja kuituja, seepra- ja tiikerisukkia, alpakkakaulaliinaa ja maastovillapaita

Hoi! Pitkästä aikaa taas kerkiän/pystyn/jaksan kirjoittaa jotain tänne blogiinkin. Työelämä on pari viikkoa painanut päälle vasemmalta ja oikealta ja pää on ollut kovilla ja käsityöt vähissä. No, etteikö jotain olisi kuitenkin kerinnyt tekemään niin tässäpä vähän kuvamuotoista koostetta...

Maastokuvioitu villapaita etenee, etu- ja takakappale
on valmiina - hihat puuttuu... Lankana 7-veljestä
viidakko värinä "maasto". Lanka on miusta laadullisesti
paras noista viidakoista == pehmyt ja mukava neuloa.

Oli luppoaikaa, värit pisti silmiin. Angelina, silkki ja nyloni mukaan..
Marbli auttoi :)

Häkilällä ne tipahti tällaiseksi: 70-75% merino,
5-10% tussah-silkki, 5% angelina, 10% nylon. Karkkia!

... Ja rukilla tämä näyttääkin tältä. Yksisäikeistä nannannaa. Tulee
nimittäin värikästä lankaa :D

.. Ja myös Miss Marbli on ollut ahkera: Novitan 7-veljestä viidakko sukat.
Lanka oli todella karkeaa, mutta kyllä siitä sukat syntyy! Eikä väriraporttikaan
ole yhtään pöllömpi.

Nalle sai TesSara-alpakkalangasta kaulaliinan!
By Miss Marbli. Mie sen vien nallelta.
Mahtava kaulaliina!

Miss Marbli on eläinkuosien ystävä! Seuraavaksi
nallelle tulee seeprasukat Schachenmayr
Regia Zoofarista. 

Että tällaista tällä kertaa! Löpinät jätän ensi kertaan, katsotaan josko sitä jotain asiaakin saisi aikaiseksi. Nauttikaa kuvista!

Uudet villat ja kehruukuitujen sekoittamista häkilällä

Shettis rullalla, odottamassa viipsinpuille pääsyä..

Onpa taas viikko takana ja kirjoitettavaa olis tänne enemmän kuin laki sallii, mutta aloitetaan jostain pienestä. Eli tulipa viime viikolla kehrättyä sellainen shetlanninlammastopsi (tai puolitoista), semmoinen 130g sitä tuli ja metrejä olevinaan laskin 370m, jota pienesti epäilen kyllä kun WPI:ksi sain mitattua 15-16.. Eli kaiken järjen mukaan tuota kyllä pitäisi 130g mennä enemmänkin. No, tämä shettisrulla (oli muuten ihanaa kehrättävää!!!) meni äiteelle, että saa jotain siitä neuloa itselleen, siitä varmaan saadaan lukea joskus Liisin puikot -blogissa.

Huh, paljon merinoa, vähän silkkiä, nylonia ja angelinaa..  (ps. sori
kuvan heijastuksista angelina ja silkkisäkeissä... Ei oikein tuo valo antautunut) 

Mutta joo, tuli tuossa tilattua paikalliselta puusepältä se häkilä... Nyt tyli kolmatta kiloa myöskin villoja World of Woolilta.. Pääosin värjättyä merinovillaa, mutta myös nyloneita ja angelinaa ja ja ja :D Tiedättekö tunteen kun noissa verkkokaupoissa lätkii tavaraa ostoskoriin ja aina vielä se viimenen kerä/topsi pitää sitten koriin laittaa? Tuo world of wool on just semmonen paikka.. Ja kun yli 50£ ostoksen teki niin tässä kuussa tuli 200g "extrakuitua" vielä pakettiin.. Ja niistä jo 40g päätyi häkiläänkin...


Tehdääs tähän loppuun tämmöinen pieni kuvakollaasi ja pieni "läpikäynti" kuitujen blendaamiseen häkilällä, että mitä se niinkuin tarkoittaa :D

Ensin kerätään nippu kuituja. Värit voi itse valita, itse katsoin
miss marblin kanssa noista jämäväreistä sopivat :) 

Sitten ne hakataan häkilään (kerroksittain, "lohkoittain" tai miten haluaa).
Häkilään hakkaamisen jälkeen otetaan kulmasta kiinni ja vedetään
pikkuhiljaa dizin läpi (siis semmosen reiän..). ja lopputulos on.....

...jotakuinkin tämmöistä, eli kehrättävä topsi jossa värit on sekaisin...

Että tällaista tänään :) Aloitin mie myös neulomaan villapaitaa yms, mutta taidetaan jättää ne jutut vielä toiseen kertaan.... Iloista päivänjatkoa :)